Pilviratkaisut ovat tehneet teknologian hankkimisesta ja skaalaamisesta nopeampaa. Samalla se on tehnyt toimintaympäristön rajoista, riippuvuuksista ja vastuista vaikeammin hahmotettavia.

Päättäjien kannalta olennaisin kysymys ei ole, käytetäänkö pilviratkaisuja. Olennaisempaa on, pystyykö organisaatio edelleen ymmärtämään ja ohjaamaan sitä kokonaisuutta, jonka varaan sen toiminta rakentuu.

Data voi olla organisaation käytössä, vaikka sen käsittely, säilytys, käyttöoikeudet, identiteetit, integraatiot ja jatkuva ylläpito ovat usean toimijan varassa. Yksittäiset vastuut voidaan määritellä sopimuksissa, mutta päätöksenteon näkökulmasta kokonaisuus voi silti jäädä hajanaiseksi.

Kysymys ei ole vain siitä, missä data sijaitsee. Olennaista on, kuka tuntee datan rajat, riippuvuudet, käyttöoikeudet ja vastuut – ja millä perusteella muutoksia koskevat päätökset tehdään.

Tällä on suora vaikutus johtamiseen. CIO tarvitsee näkyvyyden teknisiin riippuvuuksiin ja muutosten vaikutuksiin. CFO tarvitsee ymmärryksen kustannusten, sopimusten ja toimittajariippuvuuksien jatkuvuudesta. CEO:n on voitava arvioida, säilyykö organisaation toimintakyky myös silloin, kun ympäristö, toimittaja tai palvelumalli muuttuu.

Siksi datan sijainti on vasta lähtökohta. Suvereniteetti syntyy kyvystä säilyttää näkyvyys, päätösvalta ja toimintakyky ympäristössä, joka ei ole yhden toimijan hallinnassa.

Acenon näkökulmasta suvereniteetti ei tarkoita riippumattomuutta pilvipalvelutoimittajista. Se tarkoittaa kykyä säilyttää oma päätösvalta ja toimintakyky niiden kanssa toimittaessa.